Rankka viikonloppu takana ja olisi luullut että saisi nukkua yhden yön kunnolla ennen töihin lähtöä vaan ei. Ralph piti meitä hereillä.

Perjantaina lähdettiin juhlimaan Vantaalle ja sunnuntaina kotimatkalla käytiin hakemassa tämä pikkuveijari eli pitkäkarvainen kääpiömäyräkoira Caelestis Invincible ja aika voittamattomalta tyypiltä vaikuttaa ainakin egonsa suhteen. Utelias, touhukas, hoksaavainen ja päättäväinen tyyppi.

Hirmu fiksu pentu, ihmisistä tykkää mahdottomasti ja ymmärtää jättää isot koirat rauhaan kun ne sen sille halutessaan ilmoittaa. Komentelee mielellään ihmisiä haukkumalla, mutta siihenhän on vain yksi lääke; kylmä kalkkuna, ei voisi vähempää kiinnostaa rääpäleen älinät.

Kotimatka sujui kommelluksitta, mitä nyt vähän piippausta ja äänijänteiden testausta kuultiin. Tulee hyvä jäniksenajohaukku, kovin on kantava ääni, vaikka kokoa ei ole vielä mitään.

Kotona murisi isoille koirille kun pevotti niin pevkeveesti kun ne haukkui. Sitten vaan syömään ja leikkimään, sonta lattialle ja nukkumaan sohvalle. Siinä se ilta meni kaikessa simppeliydessään

Helpointa kuvata nukkuvana... Action kuvia tulossa myös jossain vaiheessa.

Teppo suhtautuu pienellä varauksella mutta tiedän että jonkun päivän päästä pehmenee, Rudi ja Rilla ei voisi vähemmän välittää, paitsi jos pentu leikkii äänekkäästi haukkuen ja muristen, Rudi murisee hyvän matkan päästä.. Eihän noin voi leikkiä?

Ralph tykkää noutaa palloa ja repiä riepuja, noutajakos siitä pitikin tulla?