Eppu teki huiman suorituksen ja vähän ennen kaatoa oli jo tuomari ja opas riemuinneet loistavasta ykköstuloksesta, mutta kuinkas sitten kävikään... Eppu käveli puolen metrin päästä kania, eikä osoittanut sitä ollenkaan... Täydet mahdollisuudet olisi ollut täyteen 50pisteeseen, mutta kun kaatokäyttäytymistä ei voitu arvostella, niin tulos 47p. ja AVO0.
Kyllä harmitti! Vielä pari viikkoa sitten kävelin Epun perässä harjoitusjäljen ja mietin mielessäni että ei tule mitään... ei pitäisi kokeeseen mennä... Mutta Hanna otti ohjeet ohtalohkoon, teki vielä yhden jäljen ja ohjasi koiran kunnolla jäljen alussa ja se tuotti tulosta, Eppu jäljesti todella hyvin harjoituksessa ja kokeessa.
Mitä pitää siis vielä treenata? No sitä kania jäljen päässä, eipä ole sitä vielä ollut kun ajateltiin että hirven sorkkahan siellä on kokeessa ja sorkka kyllä kelpaa Epulle. Onneksi löytyy kani pakkasesta, eiköhän me jotain keksitä seuraaviin kokeisiin mennessä.
Eppu kulkee siis iskän ja äiskän jalanjäljissä, kyllä se sen homman hallitsee :)
Mitäpä teki Teppo? Teppo jäljesti myös hyvin, silloin kun ei ollut hirvenvasan jälkiä. Kokeessa hirven jäljet tuotti kolme hukkaa ja tulos AVO0. Lisää keskittymistä jäljestykseen hirvirikkaassa maastossa, kyllä se siitä. Kani kelpasi Tepolle hyvin, enkä sitä epäillytkään (en kyllä Epunkaan kohdalla, mutta näin vain kävi)
Olihan mulla loputkin koirat turistina koepäivänä mukana ja Rudin kanssa käytiin huvin ja harjoituksen vuoksi purkamassa yksi jälki. Aivan loistava suoritus... Ojista nousi itsenäisesti ylös ja jos näytti siltä, että jää pidemmäksikin aikaa löllöttelemään kuraojaan, niin pelkällä Jälki käskyllä nousi ja taas jatkettiin matkaa. Hyvin saatiin Hannan kanssa purettua se jälki, kun Rudi niin sisukkaasti näytti koko matkan missä mennään. Makauksetkin etsi ja nuuskutti ja kun kehuin, niin häntä heilui innokkaasti Jee, mami tykkää tämmösestä! Ainoastaan viimeisellä suoralla ennen kania alkoi haulla etsiä hajun lähdettä, mutta tämä on vain harjoituskysymys. Kania ei siellä ollut nyt, mutta Rudi oli onnesta soikeena kehuistakin :) On se kultapoika.
Nyt lähtee siis kaksi ilmoittautumista mejäkokeeseen heinäkuussa, innostuin jälleen valtavasti mejästä. On tässä sapattivuosia pidettykin. Mejässä porukka vain on niin mukavaa ja kannustavaa, laji on rankka mutta se on osa sitä viehätystä.
Jännä nähdä mihin tässä mejän saralla vielä edetään...
Kokeessa oli myös Kati Even kanssa, Eve jäljesti tulokset AVO3, silläkin jäljellä oli vasat liikuskelleet sotkemassa. Riikka ja Kepe oli myös ensimmäisessä kokeessa ja Kepe jäljesti itselleen AVO1 tuloksen 42pisteellä, onnea!
Kommentit