... kun vain eräs pömppömassutyttö pidetään tyytyväisenä ja emon tissillä. Muuten se kiukuttelee ja illalla kuuntelin ihan ulvontaa, siis joo, reilu viikon vanha tyttötolleri istuu ja ulvoo surkeana, silmätkään ei vielä auki. Tyttö on isoin kaikista, tasaisesti nostanut painoaan syntymästä asti, vaikka oli toiseksi pienin. Ahne kakkiainen taitaa olla!
Koko katraalla painot nousee, mutta yhden pojan kohdalla tuleva viikko on ratkaiseva. Paino nousee kyllä, mutta hitaasti. Koitan pitää sen puolia noita dinosauruksia vastaan maitobaarilla.
Kuvia pennuista löytyy Tiltun sivuilta.

Heidi ja Marja olivat viime yön meillä syöttämässä ja hoivaamassa Itua ja pentuja. Nukuin hyvin ja riittävästi ja nyt on sellainen terve väsymys, onhan jo nukkumaanmeno aika. Isot koirat käytän pienellä lenkillä, koko poppoo saa ruokaa ja painun maate.
Pennut pärjäävät emon kanssa yön hyvin, aamulla nousen vain ajoissa punnitsemaan, halukkaille annan pullosta ja annan antibiootit viimeisen kerran, jee. Pentujen kuuri alkaa olla ohi, mutta Itulla jatkuu vielä pari päivää.
Tästä ei mennä kuin ylös ja eteenpäin!