Viikko sitten aloiteltiin treenejä linnuilla, kun sain ison läjän variksia pakastimeen Lappeenrannan suunnalta. Tico oli ne jo noutotestannut ja hyviähän ne oli.
Ensin piti kuitenkin tehdä tilaa näille ja käyttää ylivuotiset raadot pois.

Tepolla on sitä jyskettä ja jytinää kun töitä tehdään, mahdoton vauhti ja maltti oli tällä kertaa kadoksissa. Selityskin löytyy, nimittäin Tiltu oli mukana treeneissä :)
Tiltu vähän vierasti jo vähän huonokuntoisia, kerran aiemmin sulateltuja lintuja, mutta kyllä se varikset toi. Ensi kerralla on sitten tuoreempaa tavaraa.
Tepolle näyttää olevan ihan sama mitä lintuja ja minkä kuntoisia sen pitää hakea, kaikki tulee.

Vapun jälkeen perjantaina iltalenkki muotoutuikin lokkitreeneiksi. Ison tien varrella kannattaa pitää silmät auki ;) Lokki oli joutunut auton pyörteisiin ja delannut, aamulla se ei ollut siinä ja totesin sen olevan hyvässä kunnossa, Rudillekin kelpasi. Lajista ei ole varmuutta, mutta ei se ollut näitä kokeissa käytettäviä isoja tyyppejä, rauhoitettu laji luulisin. Ei kai mikään laki kiellä ottamasta talteen kolaririistaa, varsinkin kun sitä on tarkoitus käyttää koiran harjoituksissa? Niinno riippuu tietysti mistä riistasta on kyse, hirvestä pitää vissiin poliisille ilmoittaa...
Teppo sai tehtäväkseen kuljettaa lokki kotiin ja Rudin kanssa otettiin muutama nouto. Aavistus yhteistyön puutteesta oli havaittavissa, mutta motivaatio noutoon ja ennenkaikkea palauttamiseen löytyi kuivatun kanan avulla. Iloinen hössö Rudi :) Nyt on lokki pakkasessa odottamassa Tiltun vierailua.

Lauantaina kävin vetämässä pojille ensimmäiset jäljet lähimetsään, kummallekin noin puolen kilometrin pätkä ja makauksia paljon. Nameja laitoin myös makauksille motivaatiota nostattamaan.
Rudin kanssa mentiin ensin ja hyvinhän se alkuun taivalsi. Viimeisellä pätkällä kulmalta käännös tuotti suuria vaikeuksia, Rudi olisi vain painellut vastakkaiseen suuntaan. Olisiko joku elukka kulkenut jälkeä pitkin ja kääntynyt sillä kohtaa pois? Palautin kulmalle monta kertaa ja oikeaan suuntaan mentiin kymmenkunta metriä. Jälleen rudi olisi itsepäisesti halunnut lähteä jonnekin muualle kuin jäljen suuntaan. Samalla jäljen tarkka paikka hävisi itseltänikin ja jouduttiin etsiskelemään kimpassa, Rudi tosin halusi aivan vastakkaiseen suuntaan... Kun lopulta löytyi, niin Rudi jäljesti huolellisesti loppuun kehujen saattelemana. Rudille tuottaa vaikeuksia siirtyä maastotyypistä toiseen, ojanylitykset menee hyvin. Vesi tosin vetää köllöttelemään, mutta on nyt niin kuumakin että sallin sen tehdä, varsinkin kun itsenäisesti jatkoi matkaa.
Lisää treeniä ja motivaation nostatusta Rudille...

Teppo sitä vastoin yllätti!
Yllättävän rauhallista, keskittynyttä ja tarkkaa menoa, makaukset tutki huolellisesti ja jos meinasi makaus jäädä välistä niin palasi sinne. Alkuun Teppo oli hieman kysymysmerkkinä, että mitäs tämä homma nyt olikaan, rauhoitin jäljen alkuun ja heti kun pyrki jäljen suuntaa niin kehuin kovasti. Montaakaan kertaa tätä ei tarvinnut tehdä vaan Teppo alkoi itse etsiä jäljen. Haa! Olisiko Teposta sittenkin mejäkoiraksi?
Onhan se käynyt kokeessakin viime kesänä, mutta huonolla menestyksellä ja tuumailin että katotaan sitten eläkepäivien harrastukseksi tätä...
Ensi syksynä aiotaan mennä hirvimetsälle mukaan, pääsisi pojat tutustumaan käytännön jäljestykseen jos vaikka hirvi osuman jälkeen juoksisi muutaman sata metriä...