Lämmin kiitos kaikille tsempityksistä. Rantalan Anna kirjoitti omassa blogissaan, että on vähän kuin terapiaa kirjoitella ja olen täysin samaa mieltä. Toivon myös, että tästä on apua ja vinkkejä muillekin, jos vastaavia tapauksia tulee, toivottavasti ei tule.

Tosiaan, mennään ihan vuoristorataa ja lujaa, mulla on ihan maantiekiitäjä olo (tööttööt), kun yritän selvitä töistä ja pennuista. Väsyttää ihan sairaasti ja päivällä mulla pääsi eläinlääkärillä käydessä itku, lekuri kysyi ihan vaan että miten menee...
Itulla loppui maito, se oli itkun syy ja tietysti se että on ihan voimaton olo, en tiennyt mitä pitäisi tehdä, että nämä kymmenen säilyisivät hengissä. Töissäkin pitää käydä, nukkua joskus ja ainiin, munkin pitää syödä välillä.
Eläinlääkärillä käynti kuitenkin teki hyvää, Itulle määrättiin Primperania, pahoinvointilääkettä joka auttaa myös maidonnostatuksessa. Pari pientä potilasta sai ravintoliuosta niskaan ja piristyivät selvästi. Sain vinkkiä pentujen ruokintaan, tehoruokaa veteen sekoitettuna, jotain AD ruokaa se oli (Sarkun muistisääntö: Almost Dead...) ja kokeeksi ostin muutaman purkin.
Siirsin päivän työt iltapäivälle, pentujen pitää saada masut täyteen ja kaikki kuntoon, ennenkuin jatkan!
Pesin pentulaatikon ja sitä varten nostin pennut huovalle lattialle. Kovasti vinkuivat ja inisivät nälissään, Itulla tissit ihan kuivat. Itu haukkasi muutaman suullisen NEUta kiposta ja nosti kipon NEUneen päivineen pentujen viereen; syökää siitä, mami ei nyt pysty ruokkimaan! Kyllä nauratti, pitkästä aikaa. Ihana Itu, kyllä se keksii :D

AD velli maistui jokaiikalle, paitsi pienimmälle rääpäleelle. Sille laitoin ravintoliuosta niskanahan alle ja ruutalla (neulattomalla siis) AD velliä kurkkuun, kun ei muuten suostunut syömään. Katsotaan nyt, mutta näyttää siltä että peli on kuitenkin menetetty sen pojan kanssa :( Odotellaan huomiseen vielä, lisää nestettä , lämpöä ja ADtä kurkkuun, katsotaan aamulla.
Itulle vielä Primperan ja hunajavettä ruutalla suuhun ja ei muuta kuin takaisin töihin.

Illalla kotiin tullessa pentulaatikko näytti hieman toisenlaiselta, eipä ollut enää kuivuudesta kärsiviä natisevia rääpäleitä vaan hiljainen joukko levällään nukkumassa. Samantien annoin kaikille emonmaidon vastiketta ja kohtuu hyvin kaikki söivät, ei kuitenkaan niin innoissaan kun päivällä, kumma juttu.
ADvellillä on varmasti osuutta asiaan ja Itulla on tissit kasvaneet aavistuksen! Onneksi Itu itse imettää ja hoitaa koko ajan, Primperan ja oksitosiini yhdessä varmasti auttoi asiaa.
Myöhemmin punnitsin katraan ja enimmäkseen kaikilla oli paino noussut, joillakin jopa lähes 40g eilisestä. Ensimmäisen kerran paino on noussut, JEE! Huomenna ovat tällä vauhdilla syntymäpainossa (joka olisi pitänyt olla jo muutama päivä sitten...) Jospa ne nyt saavat emosta maitoa, vaikka luulen ettei se loppupeleissä riitä. Annan siis välillä vastiketta ja ADvelliä.

Toiveikas ja periksiantamaton olo nyt, kyllä me selvitään! Jos pitää valvoa ja ruokkia yöllä niin valvotaan ja ruokitaan!
Sain katraalle päivähoitopaikan ystävän luota. Niiden pitää saada ruokaa nyt vähän väliä, että saavat painokäyrät nousuun kunnolla. Aamulla siis kuskaan katraan Itun kanssa Susannan luokse ja iltapäivällä kotiin. Voi olla että paikanvaihdokset stressaa pentuja, mutta minäpä luulen että nälkä stressaa vielä enemmän. Ainakin tämä viikko mennään loppuun tällä tavalla, katsotaan sitten mitä ensi viikko tuo tullessaan, jos ne jo pärjäisivät.

Kohta aloitan iltatoimet, annan pennuille vielä ADvelliä yöksi, Itulle ruokaa, ihan mitä vaan ja painun nukkumaan! Jos nyt saisi nukkua vaikka viisi tuntia, olisko se liikaa?

Yleisön pyynnöstä: Pienet Surviutujat