Perjantaina kuulin että Eetu on startannut taippareissa, mutta ei päässyt läpi. Jälleen törmäämme siihen, että mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma! Eetun taippariyritys tyssäsi veneestä heitettyyn lokkiin, ei suostunut sitä noutamaan jostain kumman syystä. Mutta ei muuta kuin uutta yritystä peliin! Kyllä se NOU1 tulee kun saa kaikki palaset kohdalleen, samassa kokeessa mielellään kiitos myös...
Perjantaina tuli kuitenkin myös iloisia uutisia Rudin siskolta Nyytiltä! Nyyti sai ALO2 tuloksen nomessa, hitusta vaille olisi päässyt jäljelle :) Ensi kerralla sitten! Hyvähyvä Suski ja Nyyti!
Rudin ensimmäinen nomekoe lauantaina tyssäsi myös aika nopeasti. Jännitin ja koira reagoi. Koe alkoi ykkösmarkkeerauksella veteen ja sen Rudi suoritti tyylikkäästi, ainut vaan että lokki tipahti liian aikaisin ja palautus ei tullut käteen asti. Tämä oli kuitenkin parempi suoritus kuin monesti harjoituksissa, jolloin Rudi pudottaa samantien rannalle päästyään. Pientä edistystä on harjoituksissakin tullut ja damit tulee vedestä käteen vaikka olisin kauempanakin maalla.
Koe tyssäsi sitten seuraavaksi suoritettavaan ohjaukseen. Mielenkiintoisessa paikassa oli kyllä ohjausvaris; hakkuuaukolla, jyrkässä rinteessä, koira siis lähetettiin ylöspäin eikä eteenpäin :D En osannut tarpeeksi napakasti antaa eteen käskyä, ensimmäinen lähetys meni loppumatkasta haahuiluksi.
Toisella lähetyksellä lähti taas ihan väärään suuntaan. Kolmannella löysi varikselle mutta jätti sen siihen! Ja koe loppui. Harjoituksen ja onnistumisen vuoksi tehtiin vielä neljäs lähetys ja kun ääneni oli oikea (reipas ja napakka, ilman jännitystä) Rudi meni suoraan varikselle ja nosti sen hyvin. Mutta koe oli ohi ja sillä siisti.
Oma jännitykseni pilasi koiran suorituksen täysin. Rudi esitti kaikki rauhoittavat signaalinsa, nuuski maata häntä alhaalla ja kierteli minua.
No ei se mitään, olipahan kokemusta ja nyt on nome korkattu. TÄTÄ LISÄÄ! Siis menemme kokeisiin tänä kesänä vielä, mahdollisimman moneen. Mun täytyy opetella itsehillintää, jännityksen peittämistä ja uskon että kaikki menee ihan putkeen sitten :)
Tiltu yritti kovasti taipua sunnuntaina ja lähellähän se oli. Tiltu teki hienoa työtä, toi suuren suuren lokin kaukaa järveltä (Tiltu on siis itse pikkuinen sirpukka ja suuren lokin tuominen tuo esiin suuren sisukkuuden tytössä). Haki kauimmaisen variksen ja helposti pääsi jäljelle. Muttamutta. Jäljen päässä oli märkä kani ja se oli liikaa Tiltulle, edes tuomarin houkutteluista ei tuonut kania Tutalle. No, pidetään sitten märkä kani treenejä Tiltulle ennen seuraavaa koetta. Mutta kyllä se vielä taipuu, hyvää työtä tyttö tekee :)
Iloisiakin uutisia tuli nou-rintamalta! Treenikaverimme Leevi taipui lauantaina ja sai sii tulokset NOU1, se kani tuli vihdoinkin ja kaikki osa-alueet muutenin mallikkaasti. Onneksi olkoon Leevi, Hanna ja Janne! Pistetään taas papuja kattilaan jossain vaiheessa, katotaan mitä sieltä teille löytyy ;)
Kommentit